Avoin vs. salainen

Avoimen vastakohta on salainen, suljettu ja peitelty

• Valtuustossa ei enää ole tarvetta keskustelulle. Asiat on jo käsitelty lautakunnissa ja hallituksessa.
• Eniten äänessä olevilla on vain tarve saada nimensä lehtiin.
• Jos kaikki puhuisivat yhtä vuolaasti kuin valtuutettu Härkönen, niin valtuustossa istuttaisiin aamuun asti.

Oletko samaa mieltä? 

Minä en.

Luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden etua. Ratkaisut, jotka eivät miellytä kuntalaisia pitää pystyä perustelemaan. Kuntalaisten on voitava ymmärtää, miksi päätökset on tehty. Miten tämä onnistuu, jos valtuustossa ei laajasti keskustella ja vaihdeta mielipiteitä? Miten äänestäjä voi tietää, mitä mieltä hänen ehdokkaansa on ollut? 

On totta, että asiat ovat usein jo käsitelty lautakunnissa ja hallituksessa. Nämä kokoukset ovat kuitenkin salaisia. Emme voi siis tietää, millaisia keskusteluja asioiden tiimoilta on käyty. Valtuuston kokous on julkinen ja siksi hyvä näyttämö tuoda kuntalaisten tietouteen asioiden taustoja ja mielipiteitä, jotka muuten jäisivät kenties pimentoon. On valitettavaa, että valtuustossa keskustelua ylläpitävät yleensä vain ne samat 4 - 6 valtuutettua muiden ollessa hiljaa. Yleensä he esittävät argumentteja pohjaehdotusta vastaan. Ehdotuksen kannalla olevat eivät juuri puolustaudu. Ei synny dialogia.

Keskustelu, väittely ja dialogi ovat päätöksenteon työkaluja

Poliittinen kulttuurimme vaatii tuuletusta. Nykyinen toimintatapa lienee jäänne Keskustapuolueen pitkästä valtakaudesta Somerolla. Kun päätökset on voitu runnoa läpi enemmistön voimalla, niin perusteluita ei ole tarvinnut esittää. Keskustelevaa kulttuuria ei ole päässyt muodostumaan. Tai jos on, niin tupailloissa, ei julkisuudessa. Nykyäänkin Keskusta tuntuu tekevän päätöksensä usein etukäteen ja niitä pitkälti noudatetaan valtuuston ja lautakuntien kokouksissa. Asiat ovat usein ongelmallisia ja on ikävää, kun jotkut jäsenet vetäytyvät ryhmäpäätöksen taakse. Tämä vähentää luonnollisesti aiheesta käytävää keskustelua ja vastapuolen argumenttien kuulemista ja huomioimista. 

Pidän hyvänä Someron Kokoomuksessa vallitsevaa linjaa, jolloin luottamushenkilö voi halutessaan päättää itsenäisesti. Kokouksiin voi tällöin osallistua avoimin mielin. 

Voisivatko Kokoomuksen valtuustoryhmä ja lautakuntien jäsenet toimia kokouksissa aktiivisemmin keskustelun avaajina ja osapuolina? 

Pitäisi muistaa, että keskustelu, väittely ja dialogi ovat poliittisessa päätöksenteossa usein merkityksellisimpiä kuin itse päätökset. Ne avaavat asioiden merkityksiä, tunnistavat uusia tarkoituksia ja auttavat työstämään uusia vaihtoehtoja.

Moitteeton valmistelu edistää päätöksenteon laatua

Viranhaltijoilla on suuri vastuu ohjaillessaan päätöksentekoa. Liian usein he kertovat vain pohjaehdotusta puoltavia asioita. Esittelijän tulisi kertoa myös ne muut vaihtoehdot, jotka päätöksenä ovat mahdollisia ja syyt, miksi ne eivät ole suositeltavia. Myös asiaan liittyvät asiantuntijalausunnot ovat harmittavan usein olleet puolueellisia. 

Esimerkkinä mainittakoon teknisen lautakunnan kokouksen 16.8.2016 esityslistalla oleva § 79, Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden päivitys. Suurimpana muutoksena ehdotetaan jätevesiviemäröinnin toiminta-alueen laajennusta Somerolta Oinasjärvelle ja Pitkäjärvelle. Perusteluina mainitaan Länsi-Someron jätevesiosuuskunnan konkurssi ja sen toiminta-alueen muuttaminen Someron Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeksi.

Miksei Pitkäjärven jätevesiviemäröintiä rakennettu alun perin Someron Vesihuolto Oy:n toimesta, miksi se pitäisi rakentaa nyt? Miksi viemäröinti pitää toteuttaa Oinasjärvelle? Mikä on hankkeen kustannusarvio? Montako taloutta ja yritystä uudella alueella on? Monellako taloudella on jo jätevesien viemäröinti kunnossa? Riittääkö puhdistamon kapasiteetti? Vaikuttaako päätös keskustaajaman asiakkaiden jätevesimaksuihin? Jne. Avoimia kysymyksiä on paljon, eikä niihin löydy vastauksia esittelytekstistä tai liitedokumenteista. Ikävää on myös se, että jos teklan jäsenenä saan vastauksia kysymyksiini vasta kokouksessa, niin minulla ei ole lupa kertoa niitä eteenpäin, koska kokous on salainen. 

Hyvään esittelyyn kuuluu asian lyhyt kuvaus, päätösehdotus perusteluineen, yleiset ja taloudelliset vaikutukset, vaihtoehdot ja niiden vaikutukset sekä seuraamukset siitä, jos ei päätetä ehdotuksen mukaisella tavalla.

Laajoissa asiakokonaisuuksissa viranhaltijan olisi hyvä ottaa luottamusmiesorganisaatio mukaan jo valmisteluvaiheessa. Esimerkiksi kuntastrategian laatimisen yhteydessä toimittiin näin. Ideoita ja ajatuksia kerättiin valtuustoryhmiltä, viranhaltijoilta sekä myös kuntalaisilta. Kootuista asioista muodostettiin yhteinen kuntastrategia, johon kaikkien oli helppo sitoutua. 

Tällä hetkellä ovat laadinnassa toimitila- ja TVT-strategiat. Jostain syystä näitä työstetään ainoastaan viranhaltijoiden toimesta. Kun valmis strategia tulee lautakuntaan hyväksyttäväksi, niin luottamushenkilöllä on vain 4 – 5 päivää aikaa perehtyä aiheeseen ja muodostaa mielipiteensä. Aika on liian lyhyt syvälliseen pohdiskeluun. Miksi toimitaan näin? 

Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteinen tavoite on tehdä hyviä päätöksiä kunnan ja sen asukkaiden eduksi. Miksi emme käyttäisi kaikkia olemassa olevia voimavaroja tehokkaasti ja avoimesti yhteisen päämäärän saavuttamiseksi?

Toivon viranhaltijoilta ymmärrystä edustuksellisen demokratian ja poliittisen päätöksenteon toimintalogiikasta.

Teknisen lautakunnan kokoukset julkisiksi

Lautakuntien kokoukset ovat salaisia. Jäsenellä on lupa kertoa vain omista puheenvuoroistaan ja loppupäätöksestä. Laajemmin kokouksen kulusta voi informoida lautakunnan puheenjohtaja ja esittelevä viranhaltija. Tällöinkin asiat kerrotaan hyvin yleisellä tasolla.

Teklan kokouksia on ehdotettu muutettavaksi julkisiksi. Mielestäni sitä voisi ensin kokeilla muutamissa kokouksissa, jonka jälkeen lautakunnan jäsenet voisivat muodostaa lopullisen mielipiteen asiasta. Kannatan kokousten muuttamista julkisiksi, mutta mieltäni askarruttaa kokeneiden luottamushenkilöiden suuri vastustus avoimia kokouksia kohtaan.

Teklassa on ollut päätettävänä merkittäviä asioita ja kuntalaisten olisi mielestäni hyvä tietää, millaisiin seikkoihin ratkaisut perustuvat. Lisäksi uskon, että jos kokoukset olisivat olleet julkisia, niin kaupunginhallitus ei olisi käyttänyt otto-oikeutta yhtä ahkerasti kuin nyt on tapahtunut.

Avoimen vastakohta on salainen, suljettu ja peitelty. Miksi emme voisi toimia avoimesti?

Anne Teräväinen
14.8.2016