Hyvinvoiva työyhteisö
Hyvinvoiva työyhteisö on avain menestykseen
23.3.2014
Someron kaupungin tekninen toimi on hakenut projekti-insinööriä yli puoli vuotta. Tehtävään sopivaa henkilöä ei ole löytynyt. Perusturva koki hoitohenkilökunnan rekrytoinnin niin hankalaksi, että tulevan vanhusten palvelutalon toiminnot on ulkoistettava. Omat rahkeet eivät enää riitä. Tulevaisuudessa väen ikääntyessä työvoiman palkkaaminen vain vaikeutuu. Ennusteen mukaan kaupunkimme työntekijöistä noin 100 siirtyy eläkkeelle seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yli kahdellekymmenelle työtehtävälle on löydettävä uusi tekijä joka vuosi. Edessä ovat työvoimapula ja tietotaidon katoaminen.
Kaupungin ei ole helppoa löytää tehtäviin uusia ammattitaitoisia osaajia. Pitää miettiä muita ratkaisuja, jos rekrytointi ei tuota tulosta. Varteenotettavia vaihtoehtoja tarjoavat yksityistäminen ja yhteistyö muiden kuntien kanssa. Työt voidaan myös pyrkiä tekemään pienemmillä resursseilla. Työtehtävien uudelleenjärjestelyt ja työnjaon muutokset tehostavat työntekoa. Keskeisin keino tuottavuuden lisäämiseen on filosofi Pekka Himasen mukaan työhyvinvoinnin parantaminen. Tutkimusten mukaan työhyvinvointiin sijoitettu euro voi tulla jopa viisinkertaisena takaisin. Vastaavasti työpahoinvointi tuottaa yhteiskunnallemme 10 miljardin euron kustannukset. Kyse on suurista summista.
Myös Työ- ja elinkeinoministeriö on havahtunut ongelmaan ja perustanut hankkeen nimeltä ”Työelämä 2020”. Visiona on tehdä Suomen työelämästä Euroopan paras. Hankkeen verkkosivusto, www.tyoelama2020.fi, on suunnattu työpaikoille, jotka haluavat kehittää työelämän laatua ja tuottavuutta.
Esimerkiksi Jämsän kaupungissa on panostettu työhyvinvointiin. Henkilöstö nähdään kaupungin moottorina, jonka kunnosta riippuu kaupungin kehittyminen. Työhyvinvointi on otettu osaksi johtamisjärjestelmää ja arkea. Työyhteisöjen toimintaa on kehitetty, esimiehiä koulutettu ja viestintää lisätty. Apuna on käytetty ulkopuolista asiantuntijaa. Systemaattinen kehitystyö on tuottanut erinomaisen tuloksen. Esimerkiksi sairauspoissaolot vähenivät 20 %, joka on rahassa mitattuna miljoona euroa.
Kun työntekijä viihtyy työssään, hänellä on mukavat työkaverit ja esimies sekä joustavat työolosuhteet ja hyvä terveys, niin hän myös jaksaa työssään pidempään. Hyvinvoiva työyhteisö koetaan myös houkuttelevana, joka auttaa menestymään työvoimasta kilpailtaessa. Vastaavasti jos työyhteisö voi huonosti, niin eläkkeelle siirrytään halukkaammin ja sairauspoissaolojen määrät ovat suuret.
Oman kaupunkimme henkilöstön hyvinvointiin liittyvät panokset ovat olleet lähinnä työterveydenhuoltoa, tyhy-päiviä ja virkistysseteleitä. Tärkeitä asioita, mutta riittämättömiä. Organisaatiokulttuurin kehittäminen tulee nostaa kärkihankkeeksi, jonka avulla luodaan lisää hyvinvointia, työniloa ja tuottavuutta kaupunkimme arkeen.
Anne Teräväinen
Lähteitä
Tuomo Halmeenmäki, Kunta-alan eläkepoistuman haasteet ja ratkaisumallit, akateeminen väitöskirja, Kuntien eläkevakuutus, Helsinki 2010
Pekka Himanen, Sininen kirja, Valtioneuvosto, 2012
Manka, Heikkilä-Tammi ja Vauhkonen, Työhyvinvointi ja tuloksellisuus, , Tampereen yliopisto, 2012
http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/oppaat/hakuopas_netti.pdf
Anne Lius-Liimatainen, Hyvä työ, parempi mieli, Keva, 2012
Sari Sainio, Työhyvinvointiin sijoitettu euro voi tuottaa 5-6 euroa takaisin, Aamulehti, 2014 http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194876361799/artikkeli/puheenaihe+tyohyvinvointiin+sijoitettu+euro+voi+tuottaa+5+6+euroa+takaisin+yritykselle.html