Kosteusvauriot
Kosteusvauriot ovat yleisiä kuntien rakennuksissa
Vantaalla kolme vuotta vanha Kanniston koulu on ollut remontissa kesän ajan. Rakennusvaiheessa betonin ei ole annettu kuivua riittävän kauan vaan lattiamateriaali on asennettu liian märän betonin päälle. Oppilaat ja opettajat ovat oireilleet sisäilmasta. Nyt lattiat on purettu ja betonia kuivateltu. Myös yhtä vanhassa Roukon koulussa Valkeakoskella on ilmennyt laaja kosteusvaurio. Syyksi epäillään rakennusaikaista virhettä. On käsittämätöntä, että vaikka kosteusvaurioiden keskeiset syyt ovat tiedossa, niin edelleen rakennetaan hutiloiden, laatukriteerit unohtaen. Somerolla ongelma on tiedostettu ja uuden Kiiruun koulun hankesuunnitelmassa edellytetäänkin mm. Terve Talo – kriteerien noudattamista. Ohjeet sisältävät vaatimuksia ja tavoitetasoja sisäilmastolle, suunnitteluratkaisuille, rakentamiselle ja valvonnalle.
Kosteusvaurioiden taustalla ovat riskejä sisältävät suunnitteluratkaisut, puutteet työmaan kosteudenhallinnassa, virheet työmaatoteutuksissa, rakennuksen virheellinen käyttö ja kunnossapidon laiminlyönti. Ylimääräinen kosteus voi olla peräisin vesivuodoista, tiivistymisestä tai sade- ja pintavesien pääsystä rakenteisiin. Myös talotekniikkajärjestelmät voivat aiheuttaa kosteusvaurioita esimerkiksi putkistovuotoina tai epäsuorasti puutteelliseen ilmanvaihtoon liittyen.
Kosteusvauriolla tarkoitetaan rakenteiden kostumista niin, että ne eivät pääse välillä kuivumaan, vaan rakenteet vioittuvat. Usein vauriot ovat rakenteiden sisällä ja hankalasti löydettävissä. Kastuneeseen materiaaliin alkaa kertyä mikrobeja, yleensä home- ja hiivasieniä ja bakteereita, jotka voivat siirtyä epäpuhtauksina sisäilmaan. Ne kulkeutuvat silmiin, iholle ja hengitysteihin, jolloin ihminen altistuu. Merkittävillä kosteus- ja mikrobivaurioilla on ajallinen yhteys astmojen syntyyn ja pahenemiseen, hengitystieinfektioihin ja hengitystieoireiluun. Vielä ei kuitenkaan tarkalleen tiedetä mikä tai mitkä tekijät aiheuttavat oireita ja sairastumisia. Terveyshaitat poistuvat vain parantamalla sisäilman laatua, esimerkiksi korjaamalla kosteusvaurion aiheuttaja, poistamalla homeen vaurioittamat materiaalit ja parantamalla ilmanvaihtoa.
Kosteus- ja homevaurioita on noin 25 % koulurakennuksista. OAJ:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan jopa 60 % koulu- ja päiväkotirakennuksissa esiintyy sisäilmaongelmia. Kuntien rakennusten kosteusvaurioiden yleisyys johtuu kunnossapidon puutteista ja viivästyneistä korjauksista. Kun katto jo vuotaa, niin korjauksen aloittaminen on jo pahasti myöhässä. Ennaltaehkäisevän huollon suurin este on rahoituksen puute. Kun kunnossapitoon osoitetut määrärahat ovat kunnissa alimitoitettuja, niin korjausvelka kasvaa ja ongelmat ilmenevät oireiluna ja terveyden menettämisenä. Kunnossapidon kustannusten ennakointiin tulisikin säästää 0,5 – 1,5 % rakennuksen hankintahinnasta vuotuisesti. Esimerkiksi uuden Kiiruun koulun kohdalla summa voisi olla 225.000 euroa joka vuosi. Noin 20–30 vuotiaaseen rakennukseen tehdään ensimmäiset suuremmat korjaukset. Jos varoja ei ole riittävästi käytettävissä, niin korjaukset eivät ole tarpeeksi laajoja ja ne epäonnistuvat ja johtavat pahimmassa tapauksessa korjauskierteeseen. Lisäksi korjaustoimenpiteet tehdään kunnissa pääsääntöisesti 10 – 15 vuotta liian myöhään.
Kiiruun koulun kosteusvaurioiden syyt olivat moninaiset. Kosteudelle alttiit rakenteet, epäonnistuneet korjaukset ja ylläpidon pitkäaikainen laiminlyönti johtivat lopulta arvorakennuksen purkukuntoon ja käyttäjien terveyden vaarantamiseen.
Sisäilmasto-ongelmia voidaan ehkäistä laatimalla kiinteistöjen ylläpitostrategia. Tällöin selvitetään kiinteistöjen kunto, laaditaan kunnossapito- ja kiinteistösuunnitelma ja varataan kunnossapitoon ja korjauksiin tarvittavat määrärahat. Olen iloinen, että kiinteistöstrategian laatiminen Somerolla on jo käynnistynyt ja sen pohjana olevat kuntoarviot ja PTS-suunnitelmat ovat Teknisessä toimessa työn alla. Strategian ensisijainen tavoite onkin huolehtia siitä, että kaupungin kiinteistöt ovat käyttäjilleen terveellisiä ja turvallisia. Lisäksi ennaltaehkäisevä kiinteistöhuolto tulee ajan myötä edullisemmaksi kuin nykyinen korjaava huolto.
Anne Teräväinen
Lähteet
Marja Salomaa, Kireät urakat vaikeuttavat rakennusten kuivumista, Helsingin Sanomat 31.7.2014
http://www.hs.fi/kaupunki/a1406695332843
Olli Koikkalainen, Roukan kosteusvaurioiden korjauksesta iso lasku, mutta kuka maksaa? Valkeakosken Sanomat 7.8.2014
Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012
http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=er28612160849612
Terve Talo -kriteerit
http://www.sisailmayhdistys.fi/terveelliset-tilat-tietojarjestelma/sisailmasto/terve-talo-kriteerit/