Rauhankallion sulkemiselle...

Rauhankallion sulkemiselle ei ole riittäviä perusteita

Rauhankallion tilat ovat asukkaiden, omaisten sekä myös vakituisen henkilökunnan mukaan erittäin tyydyttäviä. Ne eivät vastaa vanhuspalvelulain suosituksia, jotka on asetettu uusille tai saneerattaville palveluasumisen rakennuksille. Tilat eivät kuitenkaan ole lainvastaisia, kuten meidän on annettu ymmärtää. Neliövaatimuksia ym. määreitä ei ole annettu vanhoille vanhusten ryhmäkodeille. Rakennus on nyt myös paloturvallinen. Ei ole perusteltua sulkea Rauhankalliota sen kodinomaisten tilojen vuoksi.

Kaiken kaikkiaan ihmetyttää Rauhankallion ryhmäkodin toiminnan lopettamisajatus juuri nyt, kun koko sote-maailma on suurten muutosten edessä. Nyt meillä ei voi olla oikea aika kiirehtiä supistamaan ikäihmisten palveluja.

Ei voi myöskään olla oikea aika hankaloittaa varhaiskasvatuksen tulevaisuutta ja huolestuttaa lapsiperheitä valitsemansa asuinalueen peruspalvelujen suhteen. Rauhankallion kanssa samassa pihapiirissä toimivan esikoulun ja päiväkodin yhteistyö on välttämätöntä ja molempia puolia virkistävää. Päiväkodin ruokahuolto hoidetaan nyt Rauhankallion keittiöstä ja päiväkodin lapset hoitajineen käyvät esiintymässä Rauhankallion asukkaille. Tällä hetkellä Oinasjärven koululla ei ole riittävästi tiloja koko päivähoidon siirtämiselle koulun yhteyteen ja samaan pihapiiriin, mikä olisi näiden toimintojen kannalta ihanteellisin ratkaisu. Uuden Kiiruun koulun valmistuttua vapautuu kaupungin omistamia väistötiloja, joiden sijoittaminen Oinasjärven koulun yhteyteen mahdollistaisi päivähoidon siirtymisen näihin tiloihin, mutta tämä tullee tapahtumaan aikaisintaan vuoden 2017 loppupuolella.

Kaupungin tuore strategiaohjelma on juuri hyväksytty ja sen jalkauttaminen käytäntöön on alkanut. Samalla opetellaan asioiden valmistelua ja päätöstentekoa sen hengessä. Strategia esittää monta perustetta säilyttää Rauhankallio toiminnassa ainakin talouden suunnitelmakauden (v.2015–2017) ajan. Perusturvan toimialan osalta strategiassa on kriittisiksi kehittämiskohteiksi nostettu mm. lähipalvelujen turvaaminen uudessa sote-järjestelmässä, palveluasumisen vaihtoehtojen edistäminen (pieni on kaunista!) ja kuntalaislähtöisten toimialarajat ylittävien palveluprosessien uudistaminen (Rauhankallion alueen kehittäminen myös terveydenhuollon ja kotihoitopalvelujen yhteydessä). Koulutus- ja kasvatuspalvelut on päätetty keskittää itä-keskusta-länsi-alueille kouluverkkosuunnitelman mukaisesti, joka samalla mahdollistaa lähipalvelujärjestelmän täydentämistä hyödyntämällä näihin toimipisteisiin kytkettyjen tukipalvelujen mahdollisuuksia. Lisäksi elinkeinotoimen kehittämistoimien, tonttien ja kaavoitusten edetessä koko Oinasjärven alueella Rauhankalliosta voisi tulla joidenkin kunnallisten palvelujen tuottamispaikka (tontilla rivitalo).

Säästöä toiminnan lopettamisesta ei myöskään saada. Päinvastoin, on nähtävissä, että tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan runsaasti lisää. Vai onko meillä nyt uuden Katajakodin myötä liikaa asukaspaikkoja? Tätä rohkenemme epäillä. Somerolla on lähes kolmannes enemmän vanhuksia säännöllisen kotihoidon piirissä kuin keskimäärin Suomessa. Olisiko heidän paikkansa ennemmin palvelutalossa? Ovatko iäkkäät ihmiset meillä huonokuntoisempia kuin muualla? Tämä on todennäköistä. Monen vanhuksen taustalla on raskas työ maataloudessa. Onko tehostetun palveluasumispaikan saaminen meillä vaikeampaa kuin muualla? Miten paljon meillä on vanhuksia odottamassa pääsyä palvelutaloon, kun ei enää jaksa kotona? Miten monta vanhusta on terveyskeskuksen vuodeosastolla, mutta joiden oikea sijoituspaikka olisi tehostetun palveluasumisen ryhmäkoti?

Perusturvan tekemään ”Ikäihmisten palvelut Somerolla” – raporttiin on otettu lähtökohdaksi valtakunnalliset laatusuositukset, joiden mukaan on arvioitu mm. tehostetun palveluasumisen paikkamääriä. Suositukset ovat tavoitteita, ne eivät vastaa todellisuutta. Toivomme että Perusturva selvittää todelliset vanhuspalveluiden tarpeet, joiden pohjalta on mahdollista arvioida Rauhankallion sulkemisaietta, kuten myös suunnitelmia terveyskeskuksen vuodeosaston muuttamisesta vanhusten palveluasunnoiksi.

Kati Fonsell-Laurila

Leena Laurén

Hanna Munter

Anne Teräväinen