Wapun päivän tervehdys

Vapun päivän juhlallisuudet Kiiruun puistossa 1.5.2015, Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kati Fonsell-Laurila

Tervehdys juhlaväelle ja Hyvää Vappua!

Olipas hieno ja juhlallinen avaus – lipunnosto, Siniristilippumme trumpetin säestyksellä ja komeaa mieskuoron laulantaa – kuin Tähtitornin mäellä konsanaan. Vain picnic-seurueet puuttuvat.

Vappu on työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhla. Vuodesta 1979 alkaen vappu on ollut virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä. Vappua on kuitenkin juhlittu jo keskiajalta lähtien – myös Suomessa – 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Valburg oli 700-luvulla elänyt baijerilainen abbedissa, josta nimi vappu ja valpuri juontavat juurensa.

Keski-Euroopassa vappu on ollut kevään tulon juhla, jopa kesän alkamisen päivä. Suomessa se taas on kuulunut maatalouden vanhoihin merkkipäiviin – karja saatettiin silloin laskea laitumelle. Juhliin on liittynyt myös kokkojen tai juhlatulien polttaminen ja hauskanpito niiden äärellä – savun ja metelöinnin arveltiin suojelevan karjaa ja parantavan karjan hedelmällisyyttä. Vappuun liittyi monia muitakin uskomuksia, taikuuksia ja jopa noitia.

Yhdysvalloissa toukokuun 1. päivä vakiintui työväenliikkeen juhlaksi ja mielenosoituspäiväksi – päivä oli työsopimusten uusimisen ja työpaikkojen vaihtamisen päivä. Suomessakin työläisten vappumarsseilla on pitkät perinteet – iskulauseissa on vaadittu työläisten olojen parantamista.

Nykyään vapun tunnusmerkkeihin kuuluvat ilmapallot ja serpentiinit, yhdessäolo ja hauskanpito. Juhannuksen, joulun ja uudenvuoden tavoin myös vapun juhlinta on siirtynyt varsinaisen juhlan aattopäivään. Monilla paikkakunnilla lakitetaan aattona erilaisia patsaita – niin meilläkin – Härkäpatsas. Vapun päivään taas kuuluvat erilaiset ulkoilmajuhlat lauluineen ja puheineen, picnicit ja brunssit sekä marssit.

On hienoa, että meillä täällä Somerollakin on aloitettu omanlaisia vappuperinteitä ja –juhlia. Puitteet olivat valmiina – Härkäpatsas ja tämä Kiiruun puisto – lisäksi tarvittiin vain muutama innokas ja sinnikäs promoottori ja konsepti oli valmis. Upeaa olla mukana luomassa jatkumoa näille perinteille. Kiitos siitä J

Valtakunnan politiikassa eletään juuri nyt niin jännittäviä ja mielenkiintoisia aikoja, että en mitenkään voi sivuuttaa sitä asiaa tässä puheessani.

Eduskuntavaalit on käyty, äänet laskettu ja tarkistettu, tulokset kriittisen tarkasti analysoitu ja ministerinsalkut moneen kertaan jo jaettu. Kuluvalla viikolla kansanedustajien valtakirjat on tarkistettu ja valtiopäivät virallisesti avattu.

Juha Sipilä on aloittanut hallitustunnustelut – kosiomatkan. Kosiokirje mahdollisille hallituskumppaneille oli varsin vaativa – tiukka 15 kohdan kysymyspatteristo, jossa laskin olevan kaikkiaan 25 erillistä kysymystä. Puolueiden tuli jättää vastaukset eiliseen klo 14 mennessä – vastausaikaa oli n. 46 tuntia. Talousohjelma ja siitä sopiminen tullee nousemaan merkittävään rooliin.

Kysymyspatteriston muita keskeisiä kysymyksiä olivat: sitoutuminen tulevaan hallitusohjelmaan, uudistusten läpiviemiseen ja normien purkuun. Lisäksi peräänkuulutettiin konkreettisia toimenpiteitä uusien työpaikkojen luomiseen, yrittäjyyden edistämiseen, talouden kasvu-uralle saattamiseen sekä koulutuksen, osaamisen ja perheiden hyvinvoinnin parantamiseen. EU-politiikan painopisteet ja ilmasto- sekä maahanmuuttopolitiikka olivat myös päässeet listalle. Oliko mukana kynnyskysymyksiä? Suosittiinko kysymyksillä jotain ryhmittymiä? Pyrittiinkö joku ”savustamaan” ulos jo tässä vaiheessa?

Kaikki kortit on nyt pelattu ja valta on Juha Sipilän ja hänen johtamiensa asiantuntijaryhmien käsissä. Sipilä pitää kiinni kunnianhimoisesta tavoitteestaan julkistaa tuleva hallituspohja jo ensi viikolla. Hän on päättänyt skipata kaikki vappupuheet ja keskittyä vain ja ainoastaan saamiensa vastausten ruotimiseen ja analysointiin.

Sipilän kosiomatka hallituskumppanien etsimiseksi on erään pakinan mukaan verrattavissa parisuhteen perustamiseen. Pitäisi löytää se paras mahdollinen, luotettava, uskollinen, niin myötä- kuin vastamäessäkin vierellä kulkeva kumppani. Sipilä totesi itsekin, että luottamus, yhteinen tahtotila, yhteisen sävelen löytäminen ja toimivan hallituspohjan luominen on tärkeämpää kuin vaalituloksen mukainen järjestys.

Mutta millainen se meidän vaalitulos sitten oikein olikaan. Keskustan voitto jäi hehkutettua pienemmäksi, kokoomuksen raju notkahdus loiveni pieneksi töytäisyksi. Entä mitä sitten tekivät perussuomalaiset? Pitivät pintansa, kelluivat, huutelivat itsensä oppositiosta kakkosena maaliin. Pahiten hallitusvastuun taakan alla upposivat demarit, varmistaen kuitenkin tuloksellaan sen, että näidenkin vaalien jälkeen meillä on neljä suurta puoluetta. Rivissä tämän jälkeen tulevat vihreät, joiden suhteellinen vaalivoitto oli jopa keskustaa suurempi sekä rkp, kristilliset ja vasemmistoliitto. Siinä pohjaa, mistä valita.

Ei ole helppo tehtävä Sipilällä edessään. Vastassa on haasteelliset ajat ja vaikeitakin päätöksiä on pystyttävä tekemään. Hallituspuolueiden välinen luottamus on ensiarvoisen tärkeätä, mutta ei sovi unohtaa yhteistyötä oppositionkaan kanssa. Sipilän omin sanoin: nyt tarvitaan uskallusta asettaa Suomen etu oman edun edelle – kaikkien pitää joustaa. Hän peräänkuuluttaa yhteen hiileen puhaltamista – yhdessä sopimisen henkeä.

Valtiopäivän avajaisissa presidentti Niinistö totesi, että nyt tarvitaan uutta otetta – tarvitaan muutosmyötärintaa. ”Tiedämme, mitä pitää tehdä. Sovitaan, että se tehdään.”

Näiden presidentti Niinistön sanojen myötä haluan toivottaa teille kaikille iloista vapun jatkoa!