Kokoomus meillä ja muualla

13.7.2014

Kävin taannoin keskustelua erään Someron Kokoomuksen yrittäjäjäsenen kanssa. Hän kun halusi erota Someron Kokoomuksen jäsenyydestä Kokoomuksen ajaman yrittäjäpolitiikan vuoksi. Tai siis hänen viestinsä oli se, että Kokoomus ei ole pääministeripuolueena todellakaan ajanut mitään yrittäjäpolitiikkaa, suorastaan vain heittänyt kapuloita yrittäjien rattaisiin ja vaikeuttanut heidän toimintaedellytyksiä. Ja Kokoomuksen pitäisi sentään olla yrittäjyyttä tukeva ja edistävä puolue! Ja ei auttanut sihteerin muuta kuin poistaa henkilö jäsenrekisteristä, valitettavasti.

Tämäkin episodi laittoi minut miettimään erinäisiä asioita. Minkälainen julkikuva Kokoomuksella on? Mitä mielikuvia Kokoomuksen toiminta hallituksessa ja pääministeripuolueena tuo mieleen? Onko mielikuva eri, jos mietitään asiaa valtakunnan tai paikallisella tasolla?

Itseäni Kokoomuksessa, siis valtakunnan tasolla, harmittaa suunnaton usko suuruuden ekonomiaan. Aina vain isompia yksiköitä ja kokonaisuuksia. Niin on parempi ja taloudellisempaa. Ongelma vain on, että meillä täällä Somerolla monen muun tavoin se näyttäytyy heikentyneinä palveluina, josta ei voi todellakaan iloita. Verotoimisto on lähtenyt, työvoimapalvelut ovat häipyneet, KELA:n palveluita on tarjolla kerran viikossa, poliisi on poistunut ja lupakanslia on auki kerran viikossa talvisaikaan. Mahdanko edes kaikkea muistaakaan. Lukioverkkoa uhataan rajulla karsimisella ja sote-ratkaisun vaikutukset ovat vielä täysi arvoitus. Kaikkia nämä ovat siis tapahtuneet tämän suuruusekonomiuskon seurauksena, jossa Kokoomus on ollut suurena eturivin lipunkantajana. Tosin täytyy sanoa, että ei esim. Keskusta tässä suhteessa ole ollut yhtään sen parempi. Lähtien siitä kuuluisasta valtion tehokkuusohjelmasta. Vai mikä se nyt oli. 

Palvelujen fyysistä poistamista halutaan paikata niiden viemisellä enemmän ja enemmän verkkoon. Tätä pidetään palvelujen kehittämisenä ja parantamisena. Minusta se on höpöhöpöä. Minusta kyse on itsepalvelun lisäämisestä ja itsepalvelu ei ole palvelua. Se on itsensä työllistämistä. Siitä on palvelu kaukana.

Kun palvelut karkaavat käyttäjältään yhä kauemmaksi, se merkitsee niiden tarvitsijoille väistämättä lisää kustannuksia. Mitä kauempaa joudut niitä hakemaan, sitä enemmän joudut käyttämään aikaa ja rahaa palvelujen saamiseksi. Se lisää ympäristörasitusta sekä on poissa muusta kulutuksesta. Valtio ehkä säästää, mutta kansalainen maksaa enemmän. Onko se sitten kansantalouden kannalta parempi ratkaisu? En todellakaan tiedä, viisaammat kertokoot. Ihmisten, varsinkin vanhempien, jokapäiväistä elämää ne joka tapauksessa vaikeuttavat huomattavasti.

Ongelma palvelujen keskittämisessä on myös se, että se näivettää palvelujen ulkopuolelle jäävien kuntien työntekijä ja -voimaprofiilia. Monet näistä työpaikoista ovat erityisosaamista vaativia tehtäviä, joihin vaaditaan monesti myös korkea koulutus. Ongelmia tulee varsinkin pariskuntien kohdalla, jos molemmilla on korkea koulutus. Jos vaikka toinen työpaikan löytäisikin, toiselle työn löytyminen on yhä haasteellisempaa, ainakaan samalta paikkakunnalta. Kysymys kuuluu, miksi edes hakea, jos toiselle ei töitä samalta paikkakunnalta löydy. Tai se toinen joutuisi kulkemaan pitkänkin matkan takaa töihin. Minne sitä omaa pesää ruvetaan siinä tilanteessa rakentamaan. Kyllä vaan helposti käy niin, että katseet rupeat enemmän kääntymään suurempien keskusten puoleen, korkeammista asuntojen hinnoista huolimatta. Ja pikkukunnat näivettyvät lisää ja varallisuus menee valtakunnan sisällä uusjakoon.

Monesta opista on todettu, että hyvä juttu mutta kaverit sössi sen. Puolueen nokkamiehet ja heidän tapansa käyttää (hallitus)valtaa ovat aina myös puolueen opillinen kuva ulospäin. Mutta aina voi heittää kysymyksen, onko vallankäyttötapa todellakin yhteneväinen puolueen ideologian kanssa. Vai kuvitellaanko sen vain sitä olevan? Toimitaanko sitten jonkun muun uskomuksen pohjalta? Onko siis Kokoomuksen tämänhetkinen usko suuruuden ekonomiaan todellakin puolueen ydinideologian mukainen? En tiedä. En haluaisi sitä siksi uskoa. Jos se ei sitä ole, niin minkälainen toiminta sitä olisi?

Kun nyt Kokoomuksen johdolla näivetetään pienten paikkakuntien palveluja, se tekee itselleen todellisen poliittisen karhunpalveluksen. Nimittäin, miksi pienempien paikkakuntien asukkaat äänestäisivät omalla paikkakunnallaan Kokoomusta, jos se näyttäytyy heille juuri heidän tarvitsemiensa palvelujen heikentäjänä. Kuinka paikalliset kokoomusvaikuttajat pystyvät vakuuttamaan äänestäjiä, että heitä kannattaa silti äänestää, vaikka valtakunnan tasolla on tarjolla vain kylmää kättä. Kuinka pitkälle se perinteinen Kokoomuksen ideologia, vaikkapa klliseinen koti, uskonto ja isänmaa enää siinä tilanteessa riittää? Tulee vähän tunne ja näyttää karrikoidusti siltä, että Kokoomus näyttäytyy, tai sen pitäisi näyttäytyä aivan erilaisena Kehä III sisäpuolella kuin sen ulkopuolella. Se ei oikein ole uskottavaa. Sillä ja silti pienelläkin paikkakunnalla saattaa olla ihmisiä, jotka ajattelevat, että ihmisellä pitäisi jonkinlainen vastuu itsestään ja yritteliäisyyttä pitää tukea. Eikä tunkea kaikkea yhteiskunnan vastuulle á la SDP, joka kuitenkin passivoittaa ihmistä. Ainakin näin vahvasti uskon. Mutta jos Kokoomus valtakunnan tasolla näyttäytyy heille vain palvelujen heikentäjänä, niin keitä heidän kannattaa sitten äänestää. Vaiko jäädä kokonaan kotiin vaalipäivänä?

Jos kokee tilanteen ongelmalliseksi, pitää pyrkiä tietenkin vaikuttamaan tilanteen muuttamiseksi. Puolueen linjaan ei pystytä vaikuttamaan eduskunta- tai kuntavaaleissa. Paitsi silloin, kun puolue kokee rökäletappion. Ehkä silloin käydään syvempiä analyyseja. Puolueen linjaan pystytään vaikuttamaan, kun äänestetään puolueen nokkahenkilöistä tai puoluevaltuuston kautta. Päästäksesi vaikuttamaan puolueen toimintaan, sinun pitää olla toiminnassa mukana. Liittyä puolueen jäseneksi. Lähteä paikalliselta tasolta liikkeelle. Päästä sisältä kertomaan, että en / emme ole tyytyväisiä puolueen ja nokkahenkilöitten omaksumaan linjaan. Uskomme ideologiaan mutta emme hyväksy teidän tapaanne toimia.

Itse kaipaan sellaista, mitä itse nimitän mielessäni sosiaaliseksi Kokoomukseksi. Olin havaitsevani hieman samaa ajattelutapaa, ainakin lehtihaastattelun perusteella, uuden sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn ajattelutavassa. Minusta tietyissä palveluissa yhteiskunnan pitää kantaa päävastuu. On asioita, joita ei voi uskoa pelkästään yksityisten yritysten vastuulle. Se sisältää liian suuria riskejä, tasa-arvoisen yhteiskunnankin kannalta. Mutta mihin itse kukin rajan vetää on oma kysymyksensä. Täytyy pitää mielessä, että yksityisen yrityksen tehtävä on aina tuottaa voittoa. Ja mikään voiton määrä ei ole koskaan liikaa, sitä halutaan aina vain enemmän. Kysymys kuuluu, onko yhteiskuntamme palveluissa ja erityisesti peruspalveluissa sellaisia osa-alueita, joihin voiton tekeminen sopii mielestämme yhteiskunnan ja yhteisöllisyyden kannalta huonosti. Mielestäni näin on. Täydentävinä palvelujen tarjoajina ne ovat hyviä, mutta ei päävastuun kantajina. Ihmistä sekä yksilöä pitää tukea ja hän on yksilönä arvokas, mutta häneltä pitää myös tiettyjä asioita edellyttää ja vaatia. Mutta silti yhteiskunnan pitää huolehtia hyvän elämisen edellytyksistä, myös heikoimpien osalta. Myös huolehtia tarvittavien palvelujen saatavuudesta, vähän pienemmilläkin paikkakunnilla, Kehä III ulkopuolella. Ihmisten ja kuntienkin vuoksi.